Saapuminen Souliin 20.12

Lentokoneen riisipuuro oli täysin erilaista kuin suomalainen...siihen kuului lisukkeena merilevähiutaleet. Jäi puuro lautaselle


HUOM!! ÄLÄ TUO NORSUA KOREAAN :D


Saavuin tänään aamulla Koreaan, jossa ystäväni Jiyeon ja hänen siskonsa olivat minua kentällä vastassa. Ennen kuin pääsin läpi lentokenttäselvityksistä, minun piti täyttää kolme kaavaketta, joissa kyseltiin terveyden tilasta, matkatavaroista jne. Valehtelusta uhattiin paperin alakulmassa vuoden vankilatuomiolla.

Nyt jo tuntee olevansa muualla, vaikka tullessa Bangkokkiin olikin aivan heti vaikea tajuta siirtyneensä paikasta toiseen. Euroopassa tuntuu, että kaikki maat ovat pintapuolisesti melko samanlaisia. Samat kaupat ja tuotteet ovat tarjolla ja kaikki osaavat jotakuinkin englantia. Monia vieraita kieliä lukeneena pärjää melko hyvin missä vain onkin matkannut...paitsi Aasiassa.

Niin monet lentokentät ja terminaalit, juna-asemat ja kujat kulkeneena – täällä on kuitenkin käytännöistä aivan ulalla. Tekstien lukeminen on mahdotonta ja arkisista asioista selviäminen olisi melko tuskallisen työn takana ilman apua.

En nähnyt kaupunkia vasta kuin myöhemmin päivällä. Aamusumu kaupungin yllä olikin ilmeisesti smog:ia (saastesumua)


Vaikka molempia kaupunkeja yhdistääkin suuri ihmismäärä ja melkoinen äänien tulva kaduilla, ero Bangkokin ja Soulin välillä on suuri. Ensinnäkin täällä on viileä talvisää kun taas Thaimaassa oli tukahduttavan kuuma. Nautin täysin rinnoin parin asteen virkistävästä plussasäästä tänään enkä ikävöinyt yhtään Bangkokin hikisaunakeliin. Soul on yleisilmeeltään siistimpi kaupunki kuin Bangkok. Nyt joulun alla täällä on todella paljon kauniita valoja. Täällä tuntee sanan varsinaisessa merkityksessä olevansa suurkaupungin sykkeessä. Kiehtovan erilainen ympäristö. Soul muistuttaa Jiyeonin mukaan paljon Tokiota. Japanissa en ole käynyt, mutta mailla on takanaan yhteistä historiaa.

Siskokset ja Matthias

Suhtautuminen ulkomaalaisiin on täällä ainakin ensivaikutelman perusteella paljon parempi kuin Thaimaassa. En tiedä, oliko minulla Thaimaassa huono tuuri, mutta mielestäni ihmiset siellä eivät olleet erityisen mukavia. Siellä koittivat koko ajan rahastaa ja huijata, minkä kerkesivät. Tietenkin tämä oli räikeä yleistys eikä kosketa ihmisiä yksilötasolla. Mutta Thaimaassa ei saanut olla hetkeäkään rauhassa ilman, että joku oli huutamassa perään.

Ja kaikista kavereiden varoituksista, opaskirjojen teksteistä ja nettisivuvinkeistä huolimatta taisin langeta minäkin “harmittoman” jujutuksen uhriksi. Olin aikeissa mennä katsomaan makaavaa Buddhaa, kun minulle sanottiin, että paikka on kiinni. Koska portti oli kuitenkin auki ja tiesin, että usein väitteet eivät olleet totta, päätin mennä silti portille. Siinä matkalla joku taas kyseli, mihin matka ja että paikka on jo kiinni...erikoispäivä ja munkit rukoilemassa. Menin kuitenkin portille asti, mutta siellä ei näkynyt ketään turisteja tulemassa ulos portista. Pari muutakin turistia jutteli jonkun virka-asuisen miehen kanssa, joka sanoi, että paikka on nyt suljettu. Sanoin heillekin, että mahtaakohan olla totta. Mutta kun ei halua loukata kenenkään uskoa eikä rituaaleja, niin eihän sitä voinut vain sisään ampaista. Näin jälkikäteen asia vaikuttaa kuitenkin aika selvältä huijaukselta. Olimme varmasti vain jollain sivuportilla, jonka takia sitä kautta ulos ei ollut liikennettä. Kovasti kun meille tarjottiin vaihtoehtoisen patsaan katsastamista ja tuk-tuk kyytiä perille. Tuk-tukit puolestaan yleensä kuulemma ajavat joihinkin kauppoihin, joissa turistilta koitetaan huijata rahat...

Vaikka edellä mainittu huijaaminen onkin melko pieni asia, niin mielestäni se jättää monen muun asian ohella Bangkokista huonon kuvan. Ihmisten välinen epärehellisyys ylipäätään ja kuitenkin maan kansantaloudelle tärkeiden useimmiten uskoakseni kuttuuria arvostavien ja ilolla maan nähtävyyksiä katsomaan saapuneiden turistien petkuttaminen, heille valehtelu ja moninkertaisten hintojen kiskominen on mielestäni piirre, joka on epäkunnioittavaa. Toinen esimerkki: tulomatkalla lentokentältä hostellille maksoin mittaritaksille matkasta 400 batia (10 euroa noin 450 batia). Joku hostellissa oli ohjattu kalliimpaan lentokenttälimusiiniin, joka maksoi hänelle 900 batia. Matkatessani kentälle lähtiessä mittarissa luki 223. Maksoin kuskille hieman enemmän, koska hän oli reilu. Ensimmäinen kuski oli tullessa ilmeisesti hieman kierrellyt maanteitä lukeman kasvattamiseksi. Vaikka tämän päätteeksi täytyy todeta, että Thaimaan hintataso on silti todella edullinen eurooppalaisille. Kansa Thaimaassa elää köyhyydessä, joten hieman korkeampien hintojen asettaminen turisteille ei ehkä oli niin kamala asia.

Soulissa tuntuu, että ihmiset eivät sen kummemmin kiinnitä huomiota, vaikka onkin länsimaalainen. Vaikka hetken kaupungilla kiertäessään huomaakin, että kiinnostusta ei vain samalla tavalla osoiteta. Menimme ottamaan Korealais/Japanilaiseen tyyliin valokuvia valokuvakoneisiin, joissa saa liittää kuviin kaikenlaista tilpehööriä. Mukanamme oli myös Itävallassa kanssani samaan aikaan ollut Matthias, joka on vastaavasti nyt täällä vaihdossa. Liikkeen myyjä kiitti innokkaasti moneen otteeseen, että olimme tulleet liikkeeseen ja sanoi, että rekvisiitta (hassut asusteet) olisivat meille ilmaisia.

Jiyeon ja minä



Bussipysäkillä illalla noin 4-5 -vuotias tyttö katseli minua pitkään. Kun hymyilin hänelle, hän vaikutti onnellisen hämmentyneeltä. Välillä hän kuiskutti äidilleen ja piiloutui äidin pitkän takin helmoihin. Sitten hän sanoi Haiii! Ja vastasin Hei, jonka jälkeen hän silmin nähden riemastui suunnattomasti ja alkoi nauramaan ja sanoi äidilleen jotain. En tiedä, keneksi tyttö minua mahdollisesti luuli. Vai onko monille Korealaisille länsimaalainen vielä niin harvinainen näky muualla kuin televisiossa.

Kävimme tänään illalla myös syömässä perinteistä korealaista ruokaa. Melko mielenkiintoista. Aamulla perheen äiti tarjosi todella runsaan aamiaisen, mutta kaikki oli toki syötävä, koska haluan olla kohtelias. Ruoka on sen verran erimakuista kuin Euroopassa, että siihen joutuu hieman totuttamaan itseään. Aina ei ole hajuakaan, mitä suuhunsa pistää. Maut ja koostumus ovat toisinaan aivan uusia.