Elise-matkalla: Thaimaa 14.12-19.12

Thaimaass oli vaalit. Lieneekö mies- vai naisehdokas...

Bangkok on todella suuri ja sokkeloinen kaupunki

Bangkokissa myydään kaikkea

koira Koh Sametilla 16.12

Kuu oli nurinkurin

Suomalainen "pinkki baari" Koh Sametilla

Kuvassa ruotsalaisia, joiden kanssa vietin osan aikaa saarella

Hygieniataso ei Thaimaassa ole huima - lukuunottamatta hienompia hotelleja. Omassa bungalossani oli vessa, jossa paperi tuli laittaa roskakoriin ja pönttöön kaadettiin napolla vettä.

Ensimmäisen illan tunnelmia 14.12:
Perillä Bangkokissa...monen mutkan ja vaiheiden vierittämänä. Aamulla kentällä luulin hukanneeni pankkikorttini ja törmäsin lapsuuden kaverini vanhempiin, jotka ystävällisesti koittivat auttaa, mutta onnistuivat myös lietsomaan hieman paniikkia.Eipä siinä mitään. Kortti löytyi. Matkailijoilla taitaa olla yleinen tauti tämä tavaroiden kanssa sekoilu ja unohtelu. Lentokoneessa laskeutumisen jälkeen yksi pariskunta etsi tohkeissaan puhelintaan.

Kello on täällä jo puoli viisi aamulla. Makaan majapaikan sängyllä ja tutkiskelen tuntemuksia. Olen suurkaupungissa - yksin.

Lämmin, kuuma. Keltainen valo. Trooppinen hyttynen ilmassa ja kädelläni onneaan koittamassa. Tuulettimen jatkuva hurina ja lämmin viima paljaissa varpaissa.

Koska on yö, täällä on hiljaista. Olen nähnyt vain muutaman ihmisen. Kaduilla ei ollut ruuhkaa, kuten olen kuullut Bangkokissa olevan. Kuninkaan kuvia oli kaikkialla. Huomenna näen varmaan uudenlaisen kaupungin. Iho on kostea. Olo hieman tyhjiössä.

Kone Helsingistä lähti tunnin myöhässä. Saavuin Bangkokkiin 00:15 paikallista aikaa. En meinannut ensin löytää normaalia taksia. Useampi mies kävi tarjoamassa minulle jotain limusiinikuljetusta kalliimpaan hintaan. Matkakirjoissa on käsketty epäillä kaikkia ja minähän epäilen!! :D Lopulta löysin valtion taksin. Siihen mennessä piti ensin kertoa virkailijalle, mihin haluaa. Sitten sai lapun kouraan ja sopiva taksikuski tuli paikalle. Meinasin mennä väärältä puolelta sisään- täällä on vasemman puoleinen liikenne.

Matka taksissa oli melko jännittävä. Koitin olla mahdollisimman rennon ja kokeneen matkailijan oloinen, vaikka ensimmäinen kerta Aasiassa ja matkustaminen naisena yksin on itselleni haaste. Kuski hoki jotain sanaa matkan alussa ja koitin sanoa, että en ymmärrä. Lopulta ajattelin hänen toistavan jotain tervehdystä ja hoin takaisin. Selvisi sitten, että kuski ei tiennytkään, mihin ollaan menossa. Tai näin minä asian ymmärsin. Näytin sitten karttaa ja kuski sanoi, että hänelle valehdeltiin paikka, johon ollaan menossa. Onneksi kuski tiesi oikean paikan ja oli ihan asiallinen. Noustessani taksista, kännykkäni putosi ja luiskahti taksin alle. Juuri siinä kohtaa kadulla oli jokin ojamainen vesikertymä. Käsi ja puhelin märkänä seisoin sitten kadulla yössä, mutta kuitenkin suht tyytyväisenä, että oltiin perillä. Ehkä.

Kuski kantoi kassin tien yli ja tarkistimme, että paikka oli oikea. Asha Guesthouse on netissä hostelliarvioissa kärkipäässä, mutta melkoisen karu tämä on. Vessassa ei ole paperia, paitsi ulkopuolella, josta se tulee ottaa mukaan. Millaisiakohan ne huonommat paikat mahtavat olla. Mutta eipä tässä mitään. Ötököitä ei näy huoneessa hyttystä lukuunottamatta ja lakanat ovat suht ok. Peitto vain on jokin “hapsullinen keittiön pöytäliina” eikä siinä ole peittopussia. Ihme meininki.

Nyt täytyy kuitenkin sulkea kone, koska täällä on erilaiset pistokkeet, eikä kannettavan akkua voi ladata täällä. Siirrän tämän koneelle internet-kahvilassa huomenna.

AUTS, hyttynen iski sittenkin.

Hmm...Outoa. Jotenkin on vaikeaa tajuta olevansa eri maassa, kun ei ole vielä oikeastaan pimeässä nähnyt juuri mitään. Koko reissun istuu lentokoneessa umpiossa ja välimatka hämärtyy elokuvia katsellessa ja hassuja koneruokia syödessä. Tuhannet kilometrit taittuvat muutamassa tunnissa.

17.12 ilta, Koh Sametilla thaimaalaisten takapihaa...täällä juttelin erään paikallisen turisteille hierontaa antavan naisen kanssa, joka varoitti minua pahoista Kambotsalaismiehistä ja kertoi tarinan murhatusta turistitytöstä...

17.12 ilta, Täältä tulevat turistien ruoat. Katukeittiön takatila...

17.12 päivä, snorklausretki päättyi kalafarmille, jossa katselimme haita, kilpikonnia ja muita uimareita

17.12 päivä, Snorklausretkellä vierailimme parilla eri saarella

Koh Kudu

17.12 päivä, ensimmäinen snorklaussaari ja myös elämäni ensi snorklaus. Koralliriutalla eli merivuokkoja, merisiilejä, merimakkaroita ja kaikenlaisia kaloja.